Historia
1900-luvun alussa koettiin eri puolilla maailmaa isoja hengellisiä herätyksiä. Helluntaiherätyksen katsotaan syntyneen vuonna 1906 Los Angelesissa koetun Pyhän Hengen vuodatuksen yhteydessä. Sieltä armolahjoja opettava hengellinen liikehdintä levisi myös Pohjoismaihin saavuttaen Suomen vain muutamaa vuotta myöhemmin.
Seurakunnan perustaminen ja toimitilat
Kouvolassa seurakunnan perustamiskokous pidettiin tammikuussa 1930 ja ensimmäiset vuodet seurakunta toimi ns. Moijasen putiikissa, pienessä liiketilassa silloisen Kouvolan kauppalan keskustassa. Oman ensimmäisen kirkkorakennuksen seurakunta rakensi talkootyönään Keskikadulle vuonna 1920 (varmistettava).
Vuonna 1965 nykyinen kirkkorakennus valmistui Kalevankadulle.
Vuonna 1980 seurakunta hankki Kouvolan ev.lut. seurakunnalta Suviranta- nimisen kiinteistön Valkealan Toikkalasta leirikeskustoimintaansa varten. Leirikeskusta on remontoitu ja kehitetty vuosikymmenien aikana ja se palvelee hyvin seurakuntaa ja sitä myös vuokrataan muille helluntaiseurakunnille.
Seurakunnan hallinto
Alusta lähtien seurakunnan johto on rakentunut Uuden Testamentin mallin mukaisesti, mitä kaikki helluntaiseurakunnat Suomessa alkoivat noudattaa vaikkei herätysliikkeellä ollut minkäänlaista keskusjohtoa. Vanhimmiston apuna on toiminut rukoushuoneyhdistyksen hallitus, mikä on vastannut taloudellisista, hallinnollisista ja käytännön asioista vanhimmiston keskityttyä enemmänkin hengelliseen johtajuuteen.
2000- luvulla monet helluntaiseurakunnat liittyivät Suomen Helluntaikirkkoon, mikä on lähinnä käytännön aputoimi seurakunnille, ei varsinainen keskusjohto. Paikalliset seurakunnat ovat edelleen itsenäisiä ja päättävät omista asioistaan.
Vuoden 2022 seurakunnan vuosikokouksessa päätettiin seurakunnalle perustaa johtoryhmä, joka muodostuu kolmesta osasta, Vanhimmat, toimiryhmä ja palkatut työntekijät johon pastorit kuuluvat.
Työmuodot vapaaehtoistyön varassa
Pastorit ovat seurakunnan palkattuja työntekijöitä. Seurakunnan lukuiset työmuodot toimivat vapaaehtoisten vetäjien ja tiimien johtamia.
Seurakunnan talous perustuu vapaaehtoisiin rahalahjoituksiin. Seurakunta ei kerää minkäänlaista säännöllistä kirkollisveroa tai muulla vastaavalla tavalla tulojansa.